Lisää lajittelusta phj.fi

pienennäbioberttaa.fi

Valikko

Suomalaiset kotitaloudet heittävät syötäväksi hankittua ruokaa roskiin vuodessa 20-25 kg henkilöä kohden. Vältettävissä olevaa ruokahävikkiä arvioidaan syntyvän kotitalouksissa yhteensä 120-160 miljoonaa kiloa vuosittain. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä, kun mukaan lasketaan kaupan ja elintarviketeollisuuden ruokahävikki sekä ravitsemispalveluiden hävikki. Lue lisää

Rahallinen ruokahävikki vuodessa on arviolta 125 euroa / asukas

Ruoan haaskaus kuluttaa kotitalouden kukkaroa sekä ympäristöä aivan turhaan.  Vaikka ruoan suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on alentunut, ostotottumuksilla ja kulutuskäyttäytymisellä on merkitystä myös ruoan suhteen. Ruokaostosten suunnitelmallisuus, ruoan pakastaminen, sopivankokoisten ruokapakkauskokojen ostaminen ja ruoan valmistus tähteistä ja rippeistä ovat keinoja, joilla jokainen kotitalous voi suhteellisen vaivattomasti vähentää ruokahävikkiään ja samalla pienentää ruokamenojaan. Rahallinen ruokahävikki vuodessa on noin 125 euroa henkilöä kohden. 

Yli 40 % poisheitetystä ruoasta on vielä käyttökelpoista

Suurin osa poisheitetystä ruoasta on nopeasti pilaantuvaa tuoreruokaa ja ruoanlaitosta ja ruokailusta ylijäänyttä ruokaa. Eniten heitetään pois vihanneksia, kotiruokaa, maitotuotteita, leipää, hedelmiä ja marjoja. Lihaa, kalaa, kananmunia ja valmisruokia heitetään pois vähemmän. Tutkimuksen mukaan ruoan poisheittämisen yleisimmät syyt olivat ruoan pilaantuminen, päiväyksen ylittyminen ja lautastähteet. Ruokaa heitetään myös pois varmuuden vuoksi, eikä luoteta omiin aisteihin syömäkelpoisuutta arvioidessa. Yli 40 % pois heitetystä ruoasta on kuitenkin vielä käyttökelpoista.

Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaus

Kaikesta ihmisen aiheuttamasta ympäristökuormituksesta jopa reilu kolmannes syntyy ruoan tuotannosta, valmistuksesta, ravintolapalveluista ja kauppamatkoista. Ilmastovaikutuksista tämä on noin neljännes. Ilmastovaikutuksen osalta elintarvikkeet ovat yhtä merkittävässä asemassa kuin asuminen, energiankulutus ja yksityisautoilu. Alkutuotannon osuus ruoan ympäristövaikutuksista on suuri, kun taas esimerkiksi kuljetusten ja pakkausten osuus on vähäinen. Vesistöjen tilaan ruoantuotannolla on vieläkin suurempi merkitys: ruoka vastaa puolta kaikista kulutuksemme rehevöittävistä päästöistä. Yksinkertaisin tapa vähentää elintarvikeketjun ympäristövaikutuksia on ehkäistä ja vähentää ruoan hävikkiä.

Ruoan tuottaminen vaikuttaa väistämättä ympäristöön, mutta eri ruoka-aineiden välillä on suuria eroja. Kasvikunnan tuotteiden tuotanto rasittaa ympäristöä vähemmän kuin eläinperäisten tuotteiden tuotanto.

Teollisuuden hävikistä suurin osa syntyy raaka-aineita käsiteltäessä, jolloin ruokahävikin syntyä on käytännössä mahdotonta kokonaan välttää. Ravitsemuspalveluissa ruokahävikin osuus on noin viidennes ja eniten hävikkiä syntyy tarjoilutähteistä.

(Lähde: MTT:n Foodchain- ja Foodspill-hankkeet.)

BioBertta neuvoo; näin vähennät ruokahävikkiäsi ja kukkarokin kiittää. 

Hyödyllisiä linkkejä

 

 

 

Käytämme sivustollamme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

Hyväksyn